viihde /
7 tapaa, joilla tunneälykäs ihminen voi toimia ihmissuhteissa – kyse ei ole pelkästä kiltteydestä
Toinen ihminen pystyy keskustelemaan vaikeistakin asioista ilman, että tilanne muuttuu heti riidaksi. Hän voi tunnistaa oman suuttumuksensa, huomioida toisen pettymyksen ja silti pitää kiinni näkemyksestään. Tällaiset taidot liittyvät tunneälykkyyteen, jonka merkitystä ihmissuhteissa on tutkittu laajasti. Nämä seitsemän esimerkkiä havainnollistavat, miltä tunteiden ymmärtäminen voi näyttää tavallisessa arjessa.
Ystävä peruu sovitun tapaamisen viime hetkellä. Ensimmäinen reaktio voi olla ärsyyntyminen: miksi toinen ei voinut kertoa asiasta aikaisemmin?
Yksi ihminen lähettää välittömästi vihaisen viestin. Toinen huomaa oman pettymyksensä mutta päättää ensin selvittää, mistä peruutus johtui.
Jälkimmäinen toimintatapa ei automaattisesti tarkoita korkeaa tunneälykkyyttä, mutta se havainnollistaa yhtä tärkeää taitoa: omien tunteiden tunnistamista ennen toimintaan ryhtymistä.
Tunneälykkyyden tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi kykyä havaita tunteita, ymmärtää niiden syitä ja säädellä omaa toimintaa niiden pohjalta.
Personality and Individual Differences -tiedelehdessä vuonna 2024 julkaistu meta-analyysi kokosi yhteen 57 tutkimusta, joissa selvitettiin tunnetaitojen ja ihmissuhteiden laadun yhteyksiä.
Tutkimuksen mukaan tunnetaidot olivat myönteisessä yhteydessä sekä romanttisten että muiden läheisten ihmissuhteiden laatuun. Yhteys oli keskimäärin vahvempi parisuhteissa kuin ystävyys- ja perhesuhteissa.
Kyse on tilastollisista yhteyksistä, eikä tutkimus tarkoita, että yksittäisen ihmisen tunneälykkyys voitaisiin määrittää muutaman käyttäytymistavan perusteella.
1. Hän tunnistaa oman tunteensa ennen kuin toimii sen mukaan
Suuttuminen, pettymys ja turhautuminen ovat tavallisia tunteita. Ne eivät itsessään kerro huonoista tunnetaidoista.
Olennaisempaa on se, mitä ihminen tekee tunnistettuaan oman reaktionsa.
Jos puoliso esimerkiksi unohtaa sovitun asian, ensimmäinen ajatus voi olla, ettei toinen välitä.
Tilannetta voi kuitenkin käsitellä toisin. Ihminen voi ensin huomata olevansa pettynyt ja kysyä sitten, miksi sovittu asia unohtui.
Tunne ei siis katoa, mutta se ei välttämättä johda välittömään syyttelyyn.
Tällainen toimintatapa voi auttaa erottamaan varsinaisen tapahtuman siitä tulkinnasta, jonka voimakas tunne herättää.
2. Hän ei oleta tietävänsä varmasti, mitä toinen tuntee
Jos ystävä vaikuttaa hiljaiselta, mieleen voi nousta ajatus siitä, että hän on vihainen.
Toinen voi kuitenkin olla väsynyt, huolissaan jostakin aivan muusta tai yksinkertaisesti keskittynyt omiin ajatuksiinsa.
Tunteiden tunnistaminen on yksi tunneälykkyyden tutkimuksessa käsitellyistä kyvyistä. Se ei kuitenkaan tarkoita ajatusten lukemista.
Harkitseva keskustelija voi huomata muutoksen toisen käyttäytymisessä mutta kysyä sen merkitystä suoraan.
Esimerkiksi kysymys siitä, onko kaikki hyvin, antaa toiselle mahdollisuuden kertoa omasta tilanteestaan.
Toisen tunteiden huomioiminen on hyödyllistä, mutta niiden varma tulkitseminen pelkän ilmeen tai hiljaisuuden perusteella voi johtaa väärinkäsityksiin.
3. Hän ymmärtää, että samanaikaisesti voi tuntea useita asioita
Ystävä saa työpaikan toiselta paikkakunnalta. Olet aidosti iloinen hänen puolestaan mutta samalla surullinen siitä, että tapaamiset vähenevät.
Tilanne voi herättää kaksi keskenään erilaista tunnetta ilman, että kumpikaan olisi väärä.
Tunneälykkyyden tutkimuksessa tunteiden ymmärtämiseen kuuluu myös niiden monimutkaisuuden tunnistaminen.
Esimerkiksi vanhempi voi olla ylpeä aikuisen lapsensa itsenäistymisestä mutta kaivata samalla aikaisempaa yhteistä arkea.
Jos ihminen hyväksyy tällaisten tunteiden samanaikaisuuden, hänen ei tarvitse valita yhtä ainoaa oikeaa reaktiota.
Myös toisen ihmisen ristiriitaiset tunteet voivat silloin tuntua ymmärrettävämmiltä.
4. Hän pystyy olemaan eri mieltä vähättelemättä toisen kokemusta
Parisuhteessa toinen kokee jonkin tapahtuman loukkaavaksi. Toinen ei itse pidä tilannetta yhtä vakavana.
Erimielisyys ei kuitenkaan edellytä sitä, että toisen tunne mitätöidään.
Voi esimerkiksi todeta ymmärtävänsä, että tapahtuma tuntui kumppanista ikävältä, vaikka ei itse tulkinnut sitä samalla tavalla.
Tämä ei tarkoita automaattista suostumista toisen vaatimuksiin. Ihminen voi tunnistaa toisen pettymyksen ja samalla kertoa, miksi hän on eri mieltä tapahtumien kulusta.
Kyky erottaa tunne ja tapahtumasta tehty johtopäätös voi auttaa käymään rakentavampaa keskustelua.
5. Hän osaa ottaa tauon vaikeasta keskustelusta
Kun riita kiihtyy, molempien on vaikea kuunnella rauhassa. Keskusteluun voi tulla syytöksiä, jotka eivät enää liity alkuperäiseen ongelmaan.
Tällaisessa tilanteessa tauko voi olla hyödyllinen, jos sen tarkoituksena on rauhoittua ja jatkaa asian käsittelyä myöhemmin.
Esimerkiksi ihminen voi kertoa tarvitsevansa puoli tuntia aikaa ja ehdottaa, että keskusteluun palataan sen jälkeen.
Tämä on eri asia kuin toisen rankaiseminen vaikenemalla tai keskustelun loputon välttäminen.
Tunteiden säätelyyn liittyvä tavoite ei ole estää suuttumista kokonaan. Tärkeämpää on löytää tapa, jolla tunne ei estä käsittelemästä varsinaista ongelmaa.
6. Hän pystyy asettamaan rajoja ilman tarpeetonta hyökkäävyyttä
Tunneälykkyys yhdistetään joskus ihmiseen, joka on kaikille mukava eikä koskaan aiheuta mielipahaa.
Toimivat tunnetaidot eivät kuitenkaan edellytä jatkuvaa muiden miellyttämistä.
Jos ystävä pyytää jälleen palvelusta, johon ei ole aikaa, ihminen voi kieltäytyä ystävällisesti mutta selkeästi.
Hän voi huomioida ystävän pettymyksen ilman, että hänen täytyisi muuttaa päätöstään vain sen vuoksi.
Samoin työpaikalla voi olla tarpeen kertoa, ettei ylimääräisiä tehtäviä voi ottaa vastaan ilman muiden töiden siirtämistä.
Tunteiden ymmärtäminen voi auttaa muotoilemaan vastauksen rakentavasti. Se ei tarkoita sitä, että kaikkien toiveisiin olisi suostuttava.
7. Hän pystyy tarkastelemaan omaa toimintaansa riidan jälkeen
Vaikean keskustelun jälkeen ihminen voi huomata sanoneensa jotakin tarpeettoman loukkaavaa.
Hän saattaa edelleen olla samaa mieltä alkuperäisestä asiasta mutta ymmärtää ilmaisseensa näkemyksensä huonosti.
Tällöin hän voi pyytää anteeksi tapaansa puhua ilman, että hänen tarvitsee väittää koko erimielisyyden olleen omaa syytään.
Oman käyttäytymisen tarkastelu voi myös auttaa tunnistamaan toistuvia tilanteita. Ehkä ihminen hermostuu helposti kiireessä tai tulkitsee toisen hiljaisuuden liian nopeasti torjumiseksi.
Kun nämä tilanteet huomataan, niitä voidaan käsitellä tietoisemmin seuraavalla kerralla.
Pelkkä anteeksipyyntö ei kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia. Jos sama loukkaava käyttäytyminen jatkuu toistuvasti, luottamus voi heikentyä hyvistä sanoista huolimatta.
Tunneälykkyys ei tarkoita virheetöntä käyttäytymistä
Tunneälykkyyttä voidaan kuvata erilaisten tunneperäisten taitojen kokonaisuutena. Niihin kuuluvat tunteiden havaitseminen, ymmärtäminen ja säätely.
Näitä taitoja voidaan myös harjoitella. Esimerkiksi omien reaktioiden tunnistaminen, tarkentavien kysymysten esittäminen ja vaikeiden keskustelujen käsittely voivat helpottua kokemuksen myötä.
Tutkimusten mukaan hyvät tunnetaidot ovat yhteydessä ihmissuhteiden laatuun, mutta yhteys ei tarkoita, että tunneälykäs ihminen olisi aina hyvä kumppani tai ystävä.
Ihmissuhteisiin vaikuttavat myös arvot, luottamus, elämäntilanne ja molempien osapuolten käyttäytyminen.
Ehkä tärkeintä on ymmärtää, ettei tunneälykkyys tarkoita sitä, ettei koskaan suuttuisi, pettyisi tai sanoisi jotakin harkitsematonta.
Kyse on myös siitä, mitä ihminen tekee näiden tunteiden kanssa ja kuinka hän pyrkii korjaamaan tilanteen silloin, kun oma toiminta ei ole onnistunut.