5 psykologista periaatetta, jotka voivat auttaa paria vaikeiden aikojen läpi

Parisuhdetta eivät pelasta salaiset lait, vaan toistuvat teot ja turvallinen yhteistyö. Viiden periaatteen lista tarjoaa käyttökelpoisia ajatuksia, kunhan sitä ei pidetä tieteellisesti vahvistettuna kaavana.

Vaikeista ajoista selviäminen ei tarkoita sitä, että pari pysyy yhdessä hinnalla millä hyvänsä. Kestävä suhde tarvitsee molemminpuolista tahtoa, kunnioitusta ja turvallisuutta. Jos nämä puuttuvat, pelkkä sinnikkyys ei tee suhteesta tervettä.

YourTangossa julkaistu kliinisen hypnoterapeutin Niki Paynen teksti nimeää viisi suggestioon liittyvää psykologista lakia. Niitä on täsmällisempää käsitellä käytännön periaatteina kuin yleispätevinä tieteellisinä lakeina. Tällaisina ne voivat auttaa tarkastelemaan arjen vuorovaikutusta.

1. Yhteiset kokemukset rakentavat mielleyhtymiä

Kun kumppanin kanssa toistuu lämpöä, naurua, tukea ja kiinnostavia hetkiä, hänen läsnäolonsa alkaa liittyä turvallisuuden kokemukseen. Jos arki täyttyy arvostelusta, välinpitämättömyydestä ja selvittämättömistä riidoista, myös kielteiset odotukset vahvistuvat.

Myönteisiä kokemuksia ei tarvitse järjestää suurina matkoina tai yllätyksinä. Yhteinen kävely, rauhallinen aamukahvi, pieni huumori tai keskeytyksetön keskustelu voi olla arvokkaampi, jos se toistuu aidosti.

Tarkoitus ei ole peittää ongelmia hyvillä hetkillä. Turvallinen mielleyhtymä syntyy vasta, kun ilon rinnalla myös vaikeat asiat voidaan käsitellä.

2. Toisto tekee sekä hyvistä että huonoista tavoista automaattisia

Parisuhde rakentuu suurelta osin pienistä rutiineista. Tervehtiminen kotiin tullessa, kuunteleminen, kiittäminen, kotitöihin tarttuminen ja riidan jälkeinen korjaaminen voivat vähitellen muuttua suhdetta kannatteleviksi tavoiksi.

Sama pätee haitallisiin kaavoihin. Kritiikki, puolustautuminen, halveksunta tai vetäytyminen käynnistyvät helposti yhä nopeammin, jos niitä ei pysäytetä. Kaavan nimeäminen auttaa: nyt olemme taas tilanteessa, jossa toinen vaatii ja toinen katoaa.

Muutos kannattaa tehdä riittävän pieneksi. Esimerkiksi kymmenen minuutin kuulumiskeskustelu iltaisin on helpompi pitää kuin lupaus siitä, että tästä lähtien kommunikoidaan aina täydellisesti.

3. Hallitseva sävy voi peittää alleen kaiken muun

Yksi voimakas piirre voi alkaa määrätä koko suhteen ilmapiiriä. Jos toinen tekee aina päätökset, arvostelee näkyvästi tai reagoi muita voimakkaammin, hänen tarpeensa voivat käytännössä saada enemmän painoa silloinkin, kun tasavertaisuudesta puhutaan.

Vastavoima ei ole toisen päihittäminen vaan vallan tekeminen näkyväksi. Kuka päättää rahasta, ajasta, kodista ja läheisyydestä? Kumman mielipide useimmiten toteutuu? Saako eri mieltä olla ilman rangaistusta?

Tasavertaisuus ei edellytä samanlaisuutta. Se edellyttää, että molempien ääni vaikuttaa yhteisiin ratkaisuihin eikä rauha perustu hiljaisemman osapuolen myöntymiseen.

4. Pakottaminen synnyttää helposti vastarintaa

Mitä kovemmin kumppania painostetaan muuttumaan, sitä enemmän hän saattaa puolustaa autonomiaansa. Syytös ja uhkavaatimus vievät huomion itse ongelmasta siihen, kuka saa määrätä.

Pehmeä aloitus toimii usein paremmin: kuvaa havainto, oma tunne ja konkreettinen tarve. Sen jälkeen voi kysyä, millainen ratkaisu olisi toiselle mahdollinen. Yhteistyö ei silti tarkoita loputonta odottamista, jos sovittu muutos ei koskaan näy teoissa.

Rajoja saa asettaa. Pakottamisen välttäminen ei velvoita hyväksymään pettämistä, päihdeongelman seurauksia, väkivaltaa tai muuta vahingoittavaa käytöstä.

5. Muutos näkyy usein viiveellä

Luottamus rakentuu hitaasti ja voi rikkoutua nopeasti. Uusi toimintatapa ei tunnu heti luonnolliselta, eikä yksi hyvä keskustelu kumoa kuukausien pettymystä. Siksi suuntaa kannattaa arvioida pidemmällä aikavälillä.

Kärsivällisyys ei ole sama asia kuin passiivisuus. Muutokselle voidaan sopia konkreettiset teot, määräaika ja hetki, jolloin tarkastellaan, onko tilanne todella parantunut.

Vaikeuksien läpi kulkeminen on yhteinen tehtävä

YourTangon viisi periaatetta tiivistyvät ajatukseen siitä, että suhde muovautuu toistuvissa kohtaamisissa. Lämpöä pitää luoda tarkoituksella, haitallisia kaavoja katkaista ja päätösvaltaa jakaa.

Kaikki kriisit eivät ole suhteen sisäisiä. Sairaus, suru, työttömyys ja taloushuolet kuormittavat myös hyvin toimivaa paria. Silloin vastakkainasettelun sijaan auttaa kysymys: miten olemme yhdessä tätä ongelmaa vastaan?

Jos keskustelut jumittuvat mutta molemmat kokevat suhteessa olonsa turvalliseksi, pari- tai seksuaaliterapeutin tuki voi auttaa. Jos suhteessa on pelkoa tai väkivaltaa, turvallisuuteen keskittyvä yksilöllinen apu on ensisijainen ratkaisu.