Riita on jo sovittu, mutta paha olo ei katoa – 5 asiaa, jotka voivat selittää tilanteen

Parisuhderiita on päättynyt, anteeksi on pyydetty ja molemmat ovat vakuuttaneet kaiken olevan jälleen hyvin. Silti mieli palaa tapahtuneeseen, ja tavallinen läheisyys tuntuu vaikealta. Paha olo riidan jälkeen ei välttämättä tarkoita, että sovinto olisi epäonnistunut. Se voi kertoa siitä, että tunteiden käsittely on vielä kesken.

Moni tunnistaa tilanteen, jossa riita päättyy sopuun mutta sen jättämä tunnelma ei katoa. Kumppanin kanssa voidaan puhua jo tavallisista asioista, mutta jokin tuntuu edelleen erilaiselta.

Riidan aikana sanotut sanat saattavat palata mieleen, ja toisinaan läheisyys tuntuu hankalalta vielä seuraavanakin päivänä. Toinen osapuoli voi ihmetellä, miksi asiaa ei jo unohdeta, kun se on kerran sovittu.

Parisuhteiden vuorovaikutusta käsittelevä Gottman-instituutti korostaa, että riidan päättymisen lisäksi on tärkeää ymmärtää, mitä tilanteessa tapahtui ja miltä se kummastakin tuntui. Sovinnon tekeminen ja sen herättämien tunteiden käsitteleminen eivät välttämättä tapahdu samanaikaisesti.

1. Riita päätettiin ennen kuin molemmat tulivat kuulluiksi

Joskus riita lopetetaan yksinkertaisesti siksi, että molemmat ovat väsyneitä. Toinen pyytää anteeksi, toinen hyväksyy anteeksipyynnön ja päätetään jatkaa eteenpäin.

Tämä voi olla hyvä ratkaisu silloin, kun keskustelu on muuttunut liian raskaaksi. Ongelma syntyy kuitenkin, jos riidan alkuperäinen syy jää kokonaan käsittelemättä.

Esimerkiksi kotitöistä syntynyt riita voi päättyä siihen, että toinen lupaa siivota useammin. Taustalla saattaa silti olla kokemus siitä, että arjen vastuut jakautuvat epätasaisesti eikä toinen ymmärrä, kuinka kuormittavaa tilanne on ollut.

Jos varsinainen pettymys jää sanoittamatta, sovinto voi tuntua enemmän keskustelun päättämiseltä kuin ongelman ratkaisemiselta.

2. Riidassa sanottiin jotakin, joka jäi satuttamaan

Riidan aihe voi olla pieni, mutta sen aikana lausutut sanat voivat tuntua huomattavasti suuremmilta.

Kumppani on saattanut arvostella toisen luonnetta, vähätellä tärkeää kokemusta tai sanoa jotakin, joka osui erityisen kipeään kohtaan.

Vaikka itse erimielisyys olisi jo selvitetty, tällainen kokemus voi jäädä vaivaamaan. Yleinen anteeksipyyntö ei välttämättä riitä, jos loukkaava asia jää nimeämättä.

Tilannetta voi auttaa se, että kumppani kertoo ymmärtävänsä, mikä hänen sanoissaan satutti. Konkreettinen vastuun ottaminen eroaa siitä, että pyydetään vain anteeksi koko riitaa.

3. Sama ongelma on toistunut liian monta kertaa

Yksittäinen riita voi herättää tunteita myös aiemmista pettymyksistä. Jos samasta asiasta on keskusteltu kymmeniä kertoja, uusin sovinto ei välttämättä tunnu yhtä vakuuttavalta kuin ensimmäinen.

Esimerkiksi toistuvasti unohtunut lupaus voi aiheuttaa epävarmuutta siitä, muuttuuko mikään tällä kertaa. Silloin paha olo ei välttämättä liity pelkästään juuri päättyneeseen riitaan.

Gottman-instituutin konfliktiohjeissa käsitellään myös aiempien loukkausten ja luottamuksen rikkoutumisen vaikutusta uusiin erimielisyyksiin. Menneiden kokemusten herättämiä tunteita on tärkeää käsitellä erillään siitä, mistä viimeisin riita sai alkunsa.

Jos sama ongelma toistuu, ratkaisevaa ei lopulta ole anteeksipyyntöjen määrä vaan se, muuttuvatko sovitut asiat käytännössä.

4. Keho ja mieli tarvitsevat vielä aikaa rauhoittumiseen

Voimakas riitatilanne voi aiheuttaa fyysistä stressiä. Sydän hakkaa, hengitys muuttuu ja ajatukset pyörivät saman asian ympärillä. Riidan päättyminen ei välttämättä tarkoita sitä, että nämä tuntemukset katoaisivat välittömästi.

Gottman-instituutti käyttää voimakkaasta tunnekuormituksesta käsitettä flooding, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen on niin kuormittunut, että rauhallinen keskustelu ja toisen näkökulman kuuleminen vaikeutuvat.

Instituutin ohjeissa suositellaan tällaisessa tilanteessa vähintään noin 20 minuutin rauhoittumistaukoa. Tauon tarkoituksena ei ole rangaista kumppania hiljaisuudella vaan antaa kummallekin mahdollisuus palautua ennen keskusteluun palaamista.

Riidan jälkeen voikin olla hyödyllistä sanoa suoraan, että asia on sovittu mutta olo tarvitsee vielä aikaa tasaantuakseen. Tällöin toinen ei joudu arvailemaan, merkitseekö hiljaisuus uutta suuttumusta.

5. Luottamus ei ole vielä palautunut

Kaikissa riidoissa ei ole kysymys vain hetkellisestä erimielisyydestä. Jos kumppani on rikkonut lupauksen, salannut jotakin olennaista tai toiminut tavalla, joka on horjuttanut turvallisuuden tunnetta, sovintoon voi liittyä pidempi prosessi.

Luottamus ei välttämättä palaudu sillä hetkellä, kun anteeksipyyntö hyväksytään. Sen rakentuminen voi edellyttää aikaa ja johdonmukaista toimintaa.

Esimerkiksi sovittu muutos arjen vastuunjaossa muuttuu uskottavaksi vasta, kun se näkyy käytännössä. Toistuvista pettymyksistä kärsinyt voi kaivata merkkejä siitä, ettei sama tilanne jatku ennallaan.

On myös tärkeää erottaa tavallisen riidan jälkeinen epävarmuus tilanteesta, jossa suhteessa esiintyy pelottelua, uhkailua tai väkivaltaa. Tällöin kyse ei ole vain parempien riitelytapojen harjoittelemisesta, vaan turvallisuus ja ulkopuolinen apu ovat ensisijaisia.

Miten riidan jälkeen voi päästä aidosti eteenpäin?

Gottman-instituutin mukaan riidan jälkikäsittelyssä kannattaa pyrkiä ymmärtämään kummankin kokemusta ilman, että keskustelu muuttuu välittömästi uudeksi väittelyksi siitä, kumpi oli oikeassa.

Hyvä aloitus voi olla yksinkertainen kysymys: Jäikö sinulle vielä jotakin tästä tilanteesta mieleen, mistä haluaisit puhua?

Keskustelussa voi myös kertoa, mikä tuntui erityisen pahalta, millaista tukea olisi tarvinnut ja mitä seuraavalla kerralla voisi tehdä toisin.

Kaikkea ei tarvitse ratkaista yhdessä illassa. Joskus riidan jälkeinen rauhoittuminen vie hetken, joskus tarvitaan perusteellisempi keskustelu ja joskus tärkeimmät muutokset näkyvät vasta myöhemmässä arjessa.

Se, että paha olo viipyy sovinnon jälkeen, ei yksin kerro parisuhteen tilasta. Olennaisempaa on, pystytäänkö kokemusta käsittelemään yhdessä ja kohtaamaan myös ne asiat, joita pelkkä anteeksipyyntö ei vielä ratkaissut.