Yksin viihtyminen ja yksinäisyys voivat näyttää ulospäin samalta

Yksin vietetty ilta voi tuntua vapauttavalta tai raskaalta. Tutkimuksissa yksinoloon on liittynyt sekä rauhoittumista että yksinäisyyttä. Siksi pelkkä yksin vietettyjen tuntien määrä kertoo kokemuksesta yllättävän vähän.

Sama hiljainen koti voi tarkoittaa kahdelle ihmiselle aivan eri asiaa. Yksi on odottanut koko päivän hetkeä ilman muiden vaatimuksia, toinen olisi mieluummin jonkun seurassa.

Readingin yliopisto kertoo vuonna 2023 julkaistusta tutkimuksesta, jossa seurattiin 178:aa vähintään 35-vuotiasta aikuista Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Osallistujat kirjasivat arkeaan enintään 21 päivän ajan.

He raportoivat yksin ja muiden seurassa vietettyä aikaa sekä muun muassa stressiä, yksinäisyyttä ja tyytyväisyyttä elämään. Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä kaikille sopivaa tuntimäärää, joka tekisi yksinolosta ihanteellista.

Rauha ja yksinäisyys voivat esiintyä samassa päivässä

Tavallista suurempi yksinolon määrä liittyi päivätasolla vähäisempään stressiin ja vahvempaan vapauden kokemukseen. Samalla sellaisiin päiviin liittyi myös enemmän yksinäisyyttä ja vähäisempää tyytyväisyyttä.

Kielteiset yhteydet kuitenkin heikkenivät tai katosivat, kun yksinolo oli oma valinta. Tutkimusta johtaneen Netta Weinsteinin mukaan tulokset korostavat sitä, ettei kaikille ole yhtä oikeaa sosiaalisuuden ja oman ajan suhdetta.

Päiväkirjaseuranta kertoo yhteyksistä, eikä osoita yksinolon yksin aiheuttaneen kaikkia tuntemuksia. Myös päivän tapahtumat ja ihmisen muu tilanne voivat vaikuttaa siihen, miksi hän viettää aikaa yksin ja miltä se tuntuu.

Arjessa tästä seuraa hyödyllinen erottelu: halu rauhaan ja toive läheisyydestä eivät sulje toisiaan pois. Ihminen voi tarvita saman viikon aikana kumpaakin.

Yksinolo voi laskea tunteiden voimakkuutta

Rochesterin yliopiston kuvaamassa kokeellisessa tutkimuksessa tarkasteltiin yksinolon vaikutusta tunteisiin. Thuy-vy Nguyenin, Richard Ryanin ja Edward Decin työssä lyhyet yksinolohetket rauhoittivat voimakkaasti virittyneitä tunnetiloja.

Vaikutus ei koskenut vain kielteisiä tunteita. Myös innostuksen kaltaiset voimakkaat myönteiset tunteet saattoivat vaimentua. Rauhallisempi olo ei siis tarkoita samaa kuin entistä riemukkaampi olo.

Laboratoriokokeissa yksinolo kesti 15 minuuttia, ja siihen ei kuulunut puhelimen tai muiden viestintälaitteiden käyttöä. Rauhoittavaa vaikutusta havaittiin myös hiljaisessa tekemisessä, kuten lukemisessa.

Tulos ei tee vartista yleispätevää palautumisannosta. Se kertoo, millaisessa tilanteessa ilmiötä tutkittiin, ja auttaa erottamaan oman rauhan jatkuvasta viestien seuraamisesta.

Millaista oma aika käytännössä on?

Tutkimuksia voi soveltaa pohtimalla, saako yksinolohetken käyttää siihen, mitä itse haluaa. Jos hiljainen ilta täyttyy toisten asioiden hoitamisesta ja odotuksesta, että puhelimeen on vastattava heti, oma tila voi jäädä vähäiseksi.

Toinen kysymys on, onko yhteyttä muihin saatavilla silloin, kun sitä kaipaa. Valittu rauha tuntuu erilaiselta kuin tilanne, jossa seuraa haluaisi mutta sitä ei ole.

Myös yksinolon jälkeinen kokemus antaa tietoa. Olo voi olla levollisempi ja keskustelu kiinnostaa taas. Toisinaan yksinäisyyden tunne jatkuu, vaikka ohjelmassa olisi ollut mieluista tekemistä.

Näitä havaintoja ei tarvitse muuttaa persoonallisuustestiksi. Pelkkä yksin viihtyminen ei kerro koko sosiaalisesta elämästä, eikä mieltymys rauhallisiin iltoihin edellytä puolustelua.

Käytännön järjestely voi olla esimerkiksi sovittu hetki, jolloin saa lukea rauhassa, ja erikseen sovittu tapaaminen ihmisen kanssa, jota haluaa nähdä. Kumpaakaan tarvetta ei tarvitse ratkaista luopumalla toisesta.

Hyödyllisin mittari ei siksi välttämättä ole kalenterin tyhjien iltojen määrä. Olennaisempaa on, vastaavatko ne omaa toivetta ja löytyykö elämään myös sellaista yhteyttä, jota itse kaipaa.