Kiintymystyyli ei ehkä olekaan pysyvä – 3 597 aikuisen tutkimus antaa toivoa

Lapsuuden ihmissuhteet vaikuttavat siihen, kuinka turvalliseksi läheisyys aikuisena koetaan, mutta kiintymystyyli ei välttämättä pysy muuttumattomana. Laajassa tanskalaistutkimuksessa 65 prosenttia aikuisista kuvasi kiintymystään turvalliseksi.

Kiintymystyylistä puhutaan usein kuin pysyvästä ominaisuudesta, joka määräytyy lapsuudessa ja seuraa ihmistä muuttumattomana läpi elämän. Uusi tanskalaistutkimus antaa tästä joustavamman kuvan.

Tutkimukseen osallistui 3 597 iältään 18–79-vuotiasta aikuista. Heistä 65 prosenttia tunnisti itsensä turvallista kiintymystä kuvaavasta vaihtoehdosta.

Psychology Todayn käsittelemässä tutkimuksessa turvallinen kiintymys yleistyi tasaisesti noin 60 vuoden ikään saakka. Tulos ei todista yhden ihmisen kiintymystyylin muuttuvan juuri iän vuoksi, mutta se haastaa ajatuksen täysin pysyvästä ominaisuudesta.

Mitä turvallinen kiintymys tarkoittaa?

Turvallisesti kiintynyt ihminen pystyy kokemaan emotionaalista läheisyyttä ilman jatkuvaa pelkoa hylätyksi tulemisesta. Hän voi sekä tukeutua toisiin että antaa muiden tukeutua itseensä.

Turvallisuus ei tarkoita sitä, ettei ihminen koskaan tuntisi mustasukkaisuutta, epävarmuutta tai yksinjäämisen pelkoa. Kyse on pikemminkin siitä, hallitsevatko nämä tunteet läheisiä ihmissuhteita.

Tutkimuksessa käytetty Relationship Questionnaire jakoi vastaukset neljään kiintymystyylin prototyyppiin: turvalliseen, pelokkaaseen, vähättelevään ja takertuvaan.

Pelokkaassa tyylissä läheisyyttä kaivataan mutta siihen liittyy epäluottamusta. Vähättelevässä tyylissä omaa riippumattomuutta korostetaan ja läheisyyttä vältetään. Takertuvaan tyyliin liittyy voimakas huoli hylätyksi tulemisesta.

Turvallisuus lisääntyi noin 60-vuotiaaksi asti

Vertaisarvioidussa Scandinavian Journal of Psychology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan turvallinen kiintymys yleistyi eri ikäryhmiä verrattaessa tasaisesti noin 60 vuoden ikään saakka.

Nuoremmissa ryhmissä esiintyi enemmän kiintymykseen liittyvää pelkoa ja takertuvuutta. Tämä voi liittyä elämänvaiheeseen, ihmissuhdekokemuksen määrään tai siihen, että oma identiteetti ja läheisten suhteiden toimintatavat ovat vielä muotoutumassa.

Turvalliseksi itsensä kuvaavat osallistujat raportoivat keskimäärin enemmän hyvinvointia ja vähemmän psykososiaalisen toimintakyvyn ongelmia. Yhteydet mielenterveyden oireisiin, hyvinvointiin ja toimintakykyyn olivat kuitenkin tutkimuksessa vain vähäisiä tai kohtalaisia.

Tämä on tärkeä rajaus: kiintymystyyli ei yksin määritä ihmisen mielenterveyttä, parisuhteen onnistumista tai tulevaisuutta.

Vanhimmassa ryhmässä näkyi poikkeus

70–79-vuotiaista 22 prosenttia tunnisti itsensä vähättelevästä kiintymystyylistä. Koko aineistossa vastaava osuus oli 14 prosenttia.

Psychology Todayn kirjoittaja Susan Krauss Whitbourne nostaa mahdolliseksi selitykseksi menetykset ja elämäntilanteiden muutokset. Puolison kuolema, yksin jääminen tai ihmissuhdeverkoston kaventuminen voivat vaikuttaa siihen, kuinka mielekkäänä uusiin läheisiin suhteisiin panostaminen koetaan.

Tutkimuksesta ei kuitenkaan voida päätellä, mikä tämän eron aiheutti. Vanhimman ryhmän tulos voi kuvata ikääntymiseen liittyvää muutosta tai kyseisen sukupolven erilaisia kokemuksia ja kulttuurisia normeja.

Poikkileikkaustutkimus ei seurannut samoja ihmisiä

Tutkimus oli poikkileikkaus, eli siinä verrattiin eri-ikäisiä ihmisiä samassa tutkimusaineistossa. Samoja osallistujia ei seurattu nuoruudesta vanhuuteen.

Siksi tulos ei vielä osoita, että epävarmasti kiintynyt nuori muuttuisi vuosien mittaan automaattisesti turvallisesti kiintyneeksi. Ikäryhmien erot voivat johtua myös kasvatuksesta, yhteiskunnallisista muutoksista ja sukupolvikokemuksista.

Aineisto kerättiin Tanskassa vuosina 2020 ja 2021. Tutkijat arvioivat maan vaurauden ja suhteellisen tasa-arvoisuuden voivan osaltaan selittää turvallisen kiintymyksen suurta osuutta, joten tulosta ei voi sellaisenaan yleistää kaikkiin maihin.

Kiintymystyyli ei ole diagnoosi

Kiintymystyyliä kuvaava verkkotesti tai yksittäinen kysely ei kerro koko totuutta ihmisestä. Tapa toimia voi vaihdella eri suhteissa: turvallisuus puolison kanssa ei välttämättä tarkoita samanlaista kokemusta ystävyyssuhteissa tai työelämässä.

Myös luotettavat ihmissuhteet voivat rakentaa turvallisuutta myöhemmin elämässä. Tällaisia kiintymyksen kohteita voivat olla puolison lisäksi ystävät, lapset, lapsenlapset, muut läheiset ja joissakin tapauksissa lemmikit.

Tutkimuksen rohkaisevin viesti on, ettei lapsuuden lähtökohta näyttäisi lukitsevan koko aikuisuutta. Kiintymystavat voivat muovautua kokemusten, turvallisten suhteiden ja oman toiminnan kautta, vaikka tutkimus ei vielä kerro muutoksen tarkkaa mekanismia.