Läheinen tuottaa jatkuvasti pettymyksiä – 5 askelta odotusten selkiyttämiseen

Ystävä ei koskaan ota yhteyttä ensin tai kumppani jättää yhteiset vastuut toistuvasti toiselle. Psykologi Guy Winchin mukaan ongelman taustalla voivat olla suhteeseen vakiintuneet liian matalat odotukset. Niitä voi yrittää muuttaa selkeillä pyynnöillä, yksi asia kerrallaan.

Toistuva pettymys tulkitaan helposti merkiksi siitä, ettei toinen välitä yhtä paljon. Jos oma panostus on jatkuvasti suurempi, päätelmä tuntuu ymmärrettävältä, mutta se ei ole ainoa mahdollinen selitys.

Psykologi Guy Winch kirjoittaa Psychology Todayssa, että ihmiset käyttävät suhteeseen usein sen verran vaivaa kuin vakiintunut toimintatapa näyttää vaativan. Jos epätasapainosta ei puhuta, toiselle voi syntyä käsitys, että nykyinen panos riittää.

Winch yhdistää ilmiön ajatukseen ihmisestä kognitiivisena säästäjänä. Kun kaksi toimintatapaa johtaa näennäisesti samaan lopputulokseen, mieli valitsee herkästi vähemmän energiaa vaativan vaihtoehdon.

Tämä ei tarkoita, että pettymyksen kokenut olisi syyllinen toisen käytökseen. Ihmiset voivat madaltaa odotuksiaan konfliktien pelon, opittujen roolien tai turvattomuuden vuoksi, eikä loukkaavaa toimintaa pidä selittää pois pelkkänä energiansäästönä.

Onko suhteeseen muodostunut liian matala rima?

Tilannetta voi arvioida kysymällä, kertooko toiselle selvästi pettymyksestään vai keksiikö tämän puolesta jatkuvasti selityksiä. Samoin kannattaa tarkastella, aloittaako yhteydenpidon lähes aina itse ja pyytääkö koskaan tarvitsemaansa tukea.

Jos huono viestintä, epätasainen vastuunjako tai huomaamattomuus on jatkunut ilman näkyviä seurauksia, käytännöstä on saattanut tulla suhteen normaali tila.

Ajatusten lukemista ei silti voi vaatia. Toinen ei välttämättä ymmärrä, kuinka tärkeä jokin teko on, ellei toivetta ole ilmaistu riittävän konkreettisesti.

1. Valitse ongelma, jolla on todellista merkitystä

Kaikkia pieniä ärsytyksiä ei kannata nostaa yhtä aikaa käsittelyyn. Ensin on hyvä tunnistaa asia, joka vaikuttaa suhteen hyvinvointiin: yhteydenpidon puute, tuen epätasaisuus, vastuiden kasaantuminen tai toistuva epäkunnioitus.

Tarkka ongelma on helpompi ratkaista kuin yleinen tunne siitä, ettei toinen koskaan panosta. Konkreettisuus vähentää myös keskustelun muuttumista koko persoonan arvosteluksi.

2. Ota esiin yksi asia kerrallaan

Viiden pettymyksen luetteleminen yhdellä kertaa voi saada toisen kokemaan, että koko suhde ja hänen ihmisarvonsa ovat hyökkäyksen kohteena. Yhteen käyttäytymiseen keskittyminen tekee muutoksesta rajatun ja seurattavan.

Ensimmäiseksi kannattaa valita asia, jonka muuttuminen helpottaisi arkea selvästi ja jonka toteuttaminen on realistista.

3. Muuta hiljainen odotus selkeäksi pyynnöksi

Syytös et koskaan kysy kuulumisiani kertoo pettymyksestä, mutta ei vielä määrittele toivottua muutosta. Pyyntö minulle merkitsisi paljon, jos kysyisit työpäivän aikana kerran kuulumisiani antaa toiselle konkreettisen mahdollisuuden toimia toisin.

Pyyntö ei takaa myönteistä vastausta. Se kuitenkin paljastaa, johtuiko ongelma epäselvästä odotuksesta vai siitä, ettei toinen halua tai pysty vastaamaan kohtuulliseen tarpeeseen.

4. Palaa odotukseen rauhallisesti

Pitkään jatkunut tapa ei aina muutu yhden keskustelun jälkeen. Sovittuun asiaan voi palata muistuttamalla aiemmasta keskustelusta ilman ivaa tai uuden riidan rakentamista.

Samalla on tärkeää seurata tekoja. Jatkuvat lupaukset ilman minkäänlaista muutosta ovat eri asia kuin epätasainen mutta näkyvä yritys opetella uutta toimintatapaa.

5. Anna muutokselle aikaa, mutta älä rajattomasti

Suhteilla on oma liikevoimansa, ja vuosien malli muuttuu harvoin hetkessä. Kärsivällisyys voi olla tarpeen silloin, kun toinen ottaa palautteen vakavasti ja osallistuu muutokseen.

Kärsivällisyys ei tarkoita loputonta odottamista. Jos selkeä ja kohtuullinen pyyntö torjutaan, sitä vähätellään tai siitä seuraa painostusta ja pelkoa, ongelma ei enää ole vain matalaksi asetettu odotus.

Pettymys voi kertoa myös suhteen rajoista

Psychology Today muistuttaa, ettei toistuva vähäinen panostus aina merkitse vähäisempää välittämistä. Toisaalta tämä selitys ei sovi jokaiseen tilanteeseen, eikä toista ihmistä voi kouluttaa vastavuoroiseksi yksipuolisella yrittämisellä.

Odotusten selkiyttäminen toimii samalla tiedonkeruuna. Kun tarve on sanottu kunnioittavasti ja täsmällisesti, toisen reaktio kertoo paljon hänen valmiudestaan rakentaa suhdetta yhdessä.

Uusissa ihmissuhteissa rajoista ja tarpeista kannattaa puhua varhain. Silloin vastavuoroisuus ei rakennu hiljaisen kestämisen varaan, eikä toisen tarvitse myöhemmin arvailla, miksi vuosia hyväksytty tapa on muuttunut ongelmaksi.