Huumori voi suojata mieltä – jatkuva vitsailu saattaa myös peittää vaikeita tunteita

Huumori voi yhdistää ihmisiä, keventää vaikeaa hetkeä ja auttaa sietämään stressiä. Mielenterveysalan ammattilainen Anthony D. Smith muistuttaa, että siitä voi tulla myös tiedostamaton puolustuskeino, joka estää vakavan asian käsittelyn.

Hyvä vitsi voi katkaista raskaan tunnelman ja antaa hetkellisen etäisyyden vaikeaan kokemukseen. Huumorin hyöty ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki jatkuva vitsailu olisi automaattisesti merkki hyvinvoinnista.

Mielenterveysneuvoja Anthony D. Smith kirjoittaa Psychology Todayssa huumorista psykologisena puolustusmekanismina. Puolustus ei tässä tarkoita tietoista valehtelua, vaan usein tiedostamatonta tapaa suojautua liian ahdistavalta tunteelta.

Naurulla on havaittu yhteyksiä hyvinvointiin

Naurua ja nauruterapiaa koskevissa tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä vähäisempään stressiin, ahdistukseen, masennusoireisiin, kipuun ja uniongelmiin. Nauru liittyy myös endorfiinien vapautumiseen ja lihasten rentoutumiseen.

Tuloksia pitää tulkita maltillisesti. Osa tutkimuksesta tarkastelee yhteyksiä eikä osoita, että nauru yksin aiheuttaisi kaikki havaitut terveyshyödyt tai korvaisi sairauden hoitoa.

Arjessa huumorin välitön vaikutus on helpompi nähdä. Kireän kokouksen jälkeen yksi tilannetta keventävä huomio voi vapauttaa jännitystä ja auttaa ryhmää jatkamaan.

Mitä psykologinen puolustusmekanismi tarkoittaa?

Puolustusmekanismit ovat mielen tapoja suojata itsetuntoa, sisäistä tasapainoa ja tietoisuutta kokemuksilta, jotka tuntuvat liian uhkaavilta. Kaikilla ihmisillä on tällaisia tapoja.

Ne alkavat kehittyä lapsuudessa temperamentin, koettujen paineiden, läheisiltä nähtyjen mallien ja puolustuksesta saadun helpotuksen perusteella. Sama mekanismi voi olla yhdessä tilanteessa hyödyllinen ja toisessa elämää rajoittava.

Esimerkiksi vetäytyminen voi tarjota lyhyen hengähdystauon, mutta jatkuvana se voi estää läheisiä suhteita. Huumori toimii samalla tavoin kaksiteräisesti.

Milloin huumori auttaa?

Huumori voi tehdä kiusallisesta tilanteesta yhteisen ja hallittavan. Se auttaa ottamaan etäisyyttä itseensä ja löytämään vaikeasta kokemuksesta uuden näkökulman.

Se voi myös käsitellä yhteiskunnallista jännitystä tavalla, joka kokoaa ihmisiä yhteen. Stand up -komiikassa raskaita kokemuksia muutetaan usein kertomuksiksi, joissa yleisö tunnistaa yhteisen pelon tai ristiriidan.

Hyödyllinen huumori ei välttämättä kiellä kipua. Se antaa kivun rinnalle toisen kokemuksen ja mahdollistaa paluun vakavaan asiaan myöhemmin.

Milloin vitsi muuttuu suojamuuriksi?

Huomiota kannattaa kiinnittää tilanteeseen, jossa ihminen ei pysty pysymään vakavan aiheen äärellä lainkaan. Jokainen tunne, kysymys tai palaute muuttuu vitsiksi ennen kuin siitä voidaan keskustella.

Huumori voi silloin suojata häpeältä, ulkopuolisuuden kokemukselta, kiusatuksi tulemisen muistoilta tai haavoittuvuuden pelolta. Samalla se estää muita näkemästä, millaista apua ihminen todella tarvitsee.

Jatkuva vitsailu voi tuottaa sekä palkinnon että rangaistuksen. Luokan naurattaja saa huomiota ja hyväksyntää, mutta päätyy myös vaikeuksiin, mikä voi edelleen heikentää hänen käsitystään itsestään.

Luokan pelleä ei pidä diagnosoida

Smith kertoo tavanneensa arviointityössään lapsia, joiden häiritsevään vitsailuun liittyi ADHD-oireita, levottomuutta ja kokemus joukosta ulkopuolelle jäämisestä. Tämä ei tarkoita, että vitsailusta voisi päätellä lapsella olevan ADHD tai piilotettu trauma.

Samankaltainen käytös voi syntyä monesta syystä: innostuksesta, opitusta roolista, tylsistymisestä, ryhmäpaineesta, huomion tarpeesta tai vaikeista tunteista. Päätelmää tärkeämpää on utelias kysymys siitä, mitä tilanteessa tapahtuu.

Aikuinen voi sanoa huomaavansa, että vitsailu kiihtyy tietyissä hetkissä ja johtaa vaikeuksiin, ja kysyä, miltä lapsesta silloin tuntuu. Tavoitteena ei ole riistää huumoria, vaan tehdä tilaa myös sen takana olevalle kokemukselle.

Kaikkea ei tarvitse ottaa vakavasti, mutta jokin täytyy voida

Psychology Today käyttää esimerkkinä koomikko Chris Farleyta, joka oppi tekemään pilaa omasta painostaan ennen kuin muut ehtivät käyttää sitä häntä vastaan. Huumori suojasi kiusaamiselta ja tuki myöhemmin uraa, mutta se ei poistanut kaikkea taustalla ollutta kipua.

Huumorin terveellisyyttä voi arvioida joustavuuden kautta. Pystyykö ihminen sekä nauramaan että puhumaan vakavasti, kuuntelemaan muiden tunteita ja pyytämään apua?

Vitsi on parhaimmillaan yksi selviytymiskeino muiden joukossa. Jos siitä tulee ainoa sallittu reaktio, nauru voi peittää ongelman juuri silloin, kun ihminen tarvitsisi jonkun suhtautumaan häneen vakavasti.