Tapa, jolla tulkitsemme stressiä, voi vahvistaa selviytymistä – kulttuuri vaikuttaa taustalla

Stressaava tapahtuma ei vaikuta meihin vain tapahtumana, vaan myös sille antamamme merkityksen kautta. Kulttuurienvälinen tutkimus viittaa siihen, että merkityksen tietoinen pohtiminen voi tukea hyväksyntää, uudelleentulkintaa ja selviytymiskykyä.

Työpaikan menettäminen voidaan tulkita epäonnistumiseksi tai uuden suunnan aluksi. Vakava sairaus voi herättää toivottomuutta, mutta se voi myös muuttaa käsitystä siitä, mikä elämässä on tärkeää.

Tapahtuma itsessään ei muutu tulkinnan avulla. Sen merkitys omassa elämäntarinassa voi kuitenkin vaikuttaa siihen, millaisia tunteita, valintoja ja selviytymiskeinoja ihminen käyttää.

Psychology Todayssa psykologian tutkija Marwa Azab käsittelee merkityksen muodostamista stressaavissa kokemuksissa. Hän pohjaa kirjoituksensa kulttuurienväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin kiinalaisia ja eurokanadalaisia osallistujia.

Merkityksen muodostaminen vaatii aktiivista pohdintaa

Merkityksen muodostamisella tarkoitetaan yritystä ymmärtää kokemusta ja liittää se osaksi laajempaa käsitystä omasta elämästä. Tavoitteena on löytää tapahtumasta merkitystä, arvoa tai tarkoitusta ilman, että sen tuskallisuutta kielletään.

Tutkimuksessa käytettiin Meaning in Stressful Experiences- eli MISE-käsitettä. Siihen kuului sekä ajatus siitä, että stressaavalla kokemuksella voi olla merkitystä, että halu pohtia aktiivisesti, mitä kokemus merkitsee.

Kyse ei ole pelkästä valoisan puolen etsimisestä. Aktiivinen merkitystyö voi sisältää epämukavia kysymyksiä, ristiriitaisten tunteiden hyväksymistä ja sen pohtimista, miten tapahtuma vaikuttaa tuleviin valintoihin.

Kulttuuri tarjoaa valmiita tulkintamalleja

Azab nostaa esiin holistisen, päämääräsuuntautuneen ja dialektisen ajattelun, joiden on kuvattu korostuvan kiinalaisessa kulttuurissa. Holistinen ajattelu tarkastelee tapahtumia suhteessa niiden laajempaan yhteyteen.

Päämääräsuuntautunut tulkinta etsii tapahtumalle mahdollista tarkoitusta, kun taas dialektinen ajattelu sallii näennäisten vastakohtien olemassaolon samanaikaisesti. Vaikea kokemus voi esimerkiksi olla sekä tuskallinen että myöhemmin jollakin tavalla opettavainen.

Ji ja hänen kollegansa havaitsivat tutkimussarjassaan, että kiinalaiset osallistujat saivat keskimäärin korkeampia MISE-pisteitä kuin eurokanadalaiset. He näkivät stressaavissa kokemuksissa useammin merkitystä ja pohtivat niiden arvoa aktiivisemmin.

Tulos kuvaa ryhmien keskimääräisiä eroja, ei jokaisen kiinalaisen tai eurokanadalaisen tapaa ajatella. Kulttuuri on yksi tulkintoihin vaikuttava tekijä yksilöllisten kokemusten, persoonallisuuden ja elämäntilanteen rinnalla.

Merkityksen etsiminen liittyi toimivampiin keinoihin

Korkeammat MISE-pisteet olivat yhteydessä hyväksyntään ja myönteiseen uudelleentulkintaan. Hyväksyntä tarkoittaa vaikean tilanteen todellisuuden tunnistamista, ei alistumista kaikkeen tai vahingollisen tilanteen sallimista.

Myönteinen uudelleentulkinta puolestaan etsii tapahtumasta rakentavaa näkökulmaa. Se voi olla esimerkiksi havainto omista voimavaroista, ihmissuhteen merkityksestä tai tarpeesta muuttaa elämän suuntaa.

Koronaviruspandemian aikana tehdyssä vertailussa kiinalaiset osallistujat saivat jälleen korkeampia MISE-pisteitä. Ne liittyivät myönteisempään tunnetilaan ja vähemmän kielteisiin odotuksiin pandemian seurauksista.

Tämä ei tarkoittanut, että osallistujat olisivat pitäneet pandemiaa hyvänä. Heidän odotuksensa olivat edelleen kokonaisuutena kielteisiä, mutta vähemmän kielteisiä kuin vertailuryhmällä.

Ajattelutapaa voidaan myös harjoitella

Yhdessä kokeessa osallistujat kuvittelivat ystävän kohtaavan kohtalaisen stressaavan tapahtuman. Yhtä ryhmää pyydettiin kirjoittamaan kirje, jossa korostettiin kokemuksen mahdollista merkitystä ja arvoa.

Vertailuryhmä kirjoitti kannustavan kirjeen ilman erityistä merkitykseen keskittyvää näkökulmaa. Ensimmäisen ryhmän osallistujat saivat tämän jälkeen korkeampia tuloksia selviytymiskykyä mittaavassa arvioinnissa.

Havainto viittaa siihen, ettei merkityksen muodostaminen ole vain pysyvä kulttuurinen ominaisuus. Sitä voidaan ainakin lyhyessä kokeellisessa tilanteessa vahvistaa ohjaamalla huomio kokemuksen tulkintaan.

5 kysymystä vaikean kokemuksen käsittelyyn

Psychology Today kokoaa merkitystyön käytännölliseksi pohdinnaksi. Kysymyksiin ei tarvitse vastata heti kriisin keskellä, eikä jokaiseen kokemukseen ole löydettävä myönteistä opetusta.

1. Mitä tämä kokemus merkitsee minulle?
2. Muutiko se käsitystäni itsestäni, muista ihmisistä tai maailmasta?
3. Selkiyttikö se sitä, mikä minulle on tärkeää?
4. Voinko oppia jotakin, joka auttaa tulevissa vaikeuksissa?
5. Kun tämä kerran tapahtui, mitä haluan tehdä sen kanssa nyt?

Merkitys ei saa muuttua pakotetuksi optimismiksi

Merkityksen etsiminen eroaa kieltämisestä, tunteiden tukahduttamisesta ja ajatuksesta, että kaikki tapahtuu aina hyvästä syystä. Kaikkea kärsimystä ei tarvitse oikeuttaa tai muuttaa kasvutarinaksi.

Erityisen haitallista olisi käyttää merkityspuhetta syynä pysyä väkivaltaisessa, hyväksikäyttävässä tai muuten vaarallisessa tilanteessa. Ensin voidaan tarvita turvallisuutta, käytännön apua ja aikaa.

Tutkimuksen hyödyllinen ydin on mahdollisuudessa vaikuttaa siihen, millaisen paikan tapahtuma myöhemmin saa omassa elämässä. Emme aina voi valita kokemusta, mutta voimme joskus osallistua sen merkityksen rakentamiseen.