7 toistuvaa valituksen aihetta, jotka voivat paljastaa puutteita itsetuntemuksessa

Valittaminen ei itsessään kerro heikosta itsetuntemuksesta, sillä epäoikeudenmukaisuutta ja huonoa kohtelua tapahtuu aidosti. Hälyttäväksi kuvio muuttuu, jos kaikki ongelmat johtuvat aina muista eikä omassa käytöksessä nähdä koskaan mitään tarkasteltavaa.

Itsetuntemus tarkoittaa kykyä tarkastella omia tunteita, motiiveja, vahvuuksia ja vaikutusta muihin. Se ei edellytä jatkuvaa itsensä syyttämistä vaan mahdollisuutta erottaa oma vastuu asioista, joihin ei voi vaikuttaa.

YourTango kokosi seitsemän valituksen aihetta, jotka voivat toistuvina viitata puutteelliseen itsetuntemukseen. Yksittäinen valitus ei kuitenkaan riitä arvioimaan ihmisen persoonaa tai hänen kokemuksensa paikkansapitävyyttä.

Olennaista on kaava: vaihtuuko ympäristö ja vaihtuvatko ihmiset, mutta sama konflikti seuraa mukana ilman, että oma toiminta koskaan nousee tarkasteluun?

1. Muut aiheuttavat kaikki ongelmani

Jokainen joutuu joskus toisen ihmisen virheen, huolimattomuuden tai ilkeyden kohteeksi. Epäuskottavaksi selitys alkaa muuttua, jos työkaverit, puolisot, ystävät ja viranomaiset ovat kaikki vuorollaan ainoa syy ongelmiin.

Itsetuntemus mahdollistaa kahden asian yhtäaikaisen tunnustamisen: toinen saattoi toimia väärin, ja omalla reagoinnilla saattoi silti olla vaikutusta tilanteen jatkumiseen. Vastuun ottaminen omasta osuudesta ei vapauta muita heidän vastuustaan.

2. Kukaan ei kunnioita minua

Toistuva kokemus epäkunnioituksesta voi olla aito, etenkin syrjivässä tai muuten turvattomassa ympäristössä. Siksi valitusta ei pidä automaattisesti tulkita itse aiheutetuksi.

Jos sama tunne syntyy jokaisessa yhteisössä, voi silti olla hyödyllistä tarkistaa omat odotukset. Vaaditaanko kunnioitusta muodossa, jota ei itse tarjota muille, tai tulkitaanko tavallinen erimielisyys henkilökohtaiseksi loukkaukseksi?

3. Kukaan ei välitä hyvistä tarkoituksistani

Hyvä tarkoitus antaa olennaista taustaa mutta ei poista teon vaikutusta. Jos kommentti nolasi, lupaus petti tai päätös aiheutti haittaa, vastaanottajalla on oikeus puhua seurauksista.

Itsetuntemuksen puute näkyy, jos tarkoitusta käytetään aina keskustelun päättävänä puolustuksena. Kypsempi vastaus voisi olla: "En tarkoittanut sitä noin, mutta ymmärrän nyt, mitä toimintani aiheutti."

4. Minut ymmärretään aina väärin

Väärinymmärryksiä tapahtuu kaikille, eikä viestin lähettäjä pysty hallitsemaan jokaista tulkintaa. Toistuvissa ongelmissa huomio kannattaa kuitenkin kohdistaa myös omaan viestintätapaan.

Oliko pyyntö riittävän selkeä, muuttuiko kertomus kesken matkan tai oletettiinko toisten tietävän jotakin, mitä ei sanottu ääneen? Selventäminen toimii yleensä paremmin kuin koko yleisön syyttäminen ymmärtämättömyydestä.

5. Kaikki ylireagoivat aina

Toinen ihminen voi aidosti reagoida tilanteeseen voimakkaammin kuin puhuja odottaa. Hänen tunteensa voi liittyä myös aiempiin kokemuksiin, joista keskustelukumppani ei tiedä.

Jos lähes kaikkien reaktiot määritellään yliherkkyydeksi, oma vaikutus jää helposti näkymättömäksi. Hyödyllinen kysymys ei ole vain se, oliko tunne puhujan mielestä oikean kokoinen, vaan mitä hänen sanansa tai tekonsa tilanteessa viestivät.

6. Kukaan ei enää noudata sääntöjä

Säännöistä muistuttaminen voi olla täysin perusteltua. Itsetuntemuksen ongelma näkyy kaksoisstandardissa, jossa sama sääntö on muille ehdoton mutta itselle neuvoteltavissa.

Esimerkiksi myöhästymistä voidaan paheksua ankarasti, kunnes oma myöhästyminen selitetään poikkeuksellisilla olosuhteilla. Omalle teolle löytyy asiayhteys, mutta muiden käyttäytyminen tulkitaan helposti luonteenviaksi.

7. Kaikki kritiikki on henkilökohtainen hyökkäys

Kritiikkiä voidaan antaa tökerösti tai tarkoituksellisen loukkaavasti. Silti myös rakentava palaute tuntuu joskus ikävältä, eikä epämukava tunne yksin osoita palautetta vihamieliseksi.

YourTangon listassa heikko itsetuntemus yhdistyy vaikeuteen erottaa teon arviointi koko ihmisen arvottamisesta. Jos huomautus yhdestä työtehtävästä koetaan väitteeksi täydellisestä kelvottomuudesta, palautteen sisältöä on vaikea käyttää.

Itsetuntemus näkyy uteliaisuutena omaa osuutta kohtaan

Hyvä itsetuntemus ei tarkoita sitä, että ihminen pitäisi itseään aina syyllisenä. Sellainen ajattelu voi olla yhtä vääristynyttä kuin kaiken vastuun siirtäminen muille.

Hyödyllisiä tarkistuskysymyksiä ovat: mitä tilanteessa tapahtui ennen toisen reaktiota, toistuuko sama palaute eri ihmisiltä ja mitä itse voisi seuraavalla kerralla kokeilla toisin?

Vastausten tarkoitus ei ole mitätöidä koettua vääryyttä. Ne palauttavat ihmiselle vaikutusmahdollisuuden, sillä omaa toimintaa voi muuttaa silloinkin, kun muiden käytöstä ei voi hallita.